ETUSIVU ESITTELY HEVOSET KASVATUS

Fifth Champagne     ERJ-II, YLA1, KTK-III     VH14-029-0036


 

25.07.2014: ERJ-II
5 + 50 + 30 + 7 + 10 = 102p.

20.09.2014: KTK-III
16 + 18 + 18 + 14 = 66 p.

25.11.2014: YLA1
30 (13+17) - 30 (21+9) - 17 - 13 - 6 = 96 p.

Fifth Champagne, "Anky"
syntynyt 08.12.2013 Saksassa
12-vuotias, ikääntyy satunnaisesti
saksalainen ratsuponi (56.25%)
tamma, musta, 139 cm
estepainotus, re: 110 cm
53 ERJ-sijoitusta
kasv. Fifth Bridge Ponies (Saksa)
om. dumi (VRL-00218)

Historia

Anky syntyi kauniina, lämpimänä kesäaamuna pihattokarsinassa. Inneka-emä oli jo kokenut synnyttäjä, ja synnytys sujui täysin ongelmitta. Anky nousi reippaasti jaloilleen ja oli alusta alkaen tarmoa täynnä. Ensimmäisinä viikkoina se oli varsin rämäpäinen varsa ja koetteli tallihenkilökunnan hermoja todenteolla käyttäytymällä ilkikurisesti ja villisti. Se puri ja jopa potki pikkuisilla kintuillaan. Lopulta se alkoi jo parin viikon ikäisenä ärhennellä omalle emälleen repimällä sitä harjasta ja näykkimällä jatkuvasti joka puolelta. Siinä vaiheessa Ankyn valtakausi päättyi, kun Inneka-emä laittoi sen kerta heitolla ruotuun. Sen jälkeen pieni ilkimys käyttäytyi ihmisiäkin kohtaan huomattavasti kunnioittavammin.

Aikuistuttuaan Ankysta tuli valtavan hieno ratsu. Siitä kasvoi rakenteellisesti siro ja sulavalinjainen, jonka ansiosta siitä tuli ketterä ja näppärä estetykki. Sen kanssa pärjättiinkin esteradoilla erinomaisin tuloksin ja tulossaldoksi saatiinkin hienot 53 sijoitusta estekentiltä. Nykypäivänä Anky viettää ansaittuja päiviä siitostamman hommissa. Sillä on jo kaksi kaunista jälkeläistä, jotka jatkavat sen jalanjäljissä estekentillä.

Luonne

Anky on ulkonäöltään kuin emänsä kopio isän väreissä. Luonteeltaan se on vähän molempia. Se on rohkea ja kiltti, mutta hyvin herkkähipiäinen ja hivenen itsepäinenkin. Uusista asioista se ei ole moksiskaan, eikä se pelkää oikeastaan yhtään mitään. Sillä on suuri ja herttainen sydän, mutta tietyissä tilanteissa siltä löytyy oma vahva tahto. Anky ei myöskään siedä kovaa meteliä, eikä sille saa alkaa huutamaan, tai se hermostuu heti ja yleensä poistuu aika nopeasti paikalta.

Hoitotoimenpiteissä Anky on ihanan helppo. Se seistä kököttää paikallaan ihan niin kauan kuin vain on tarve, ja se rakastaa kaikenlaista harjausta ja puunausta. Usein se ottaa jopa päivätorkut harjauksen yhteydessä. Anky nostaa nätisti kaviot, ottaa kiltisti kuolaimet suuhunsa ja antaa satuloida ongelmitta. Taluttaessa se on hieman itsepäinen, ja kuullessaan ruoan kutsun, se koittaa karata syömään jos vain mahdollista. Napakassa otteessa se kuitenkin pysyy, ja pienestä komennuksesta ymmärtää heti, ettei nyt ole asiaa välipalalle.

Ratsastaessa Anky on todella herkkähipiäinen. Sitä tulee ratsastaa mahdollisimman pehmeillä ja rauhallisilla avuilla, tai se hermostuu ja räjähtää käsiin. Oikean ratsastustyylin löydyttyä se toimii kuin unelma, mutta turhan rajuilla otteilla se todennäköisesti alkaa pukittaa tai jopa hyppiä pystyyn. Koulukiemurat eivät ole Ankylle se ykkösjuttu, mutta kyllä se vääntää kaiken mitä pyydetään, mutta mikään liitokavio se ei ole. Esteillä Anky on todella reipas, mutta pysyy täysin hallinnassa. Se hyppää todella hyvin, sillä on nopea hyppy ja se kääntyy vaikka penninpäällä. Anky ei piittaa pätkääkään erikoisesteistä, kunhan ratsastajakaan ei ala niitä kyttäämään.

Kisapaikalla Anky on vähän hermostunut ja saattaa jonkin verran stressata. Ihan ensimmäinen stressi ja tahtojen taistelu alkaa pelkästä koppiin menosta. Se on Ankylle vähän jännä juttu, ja usein se itsepäisyyksissään jumittaa lastaussillalle, eikä liiku mihinkään suuntaan. Toisinaan tuntuu, että se vain piruilee, ja maltin kanssa se kyllä lopulta kävelee ihan nätisti koppiin. Kisapaikalla sitä stressaa jonkin verran kova hälinä ja ihmispaljous, mutta viimeistään verryttelyyn päästessä se alkaa rentoutua, kun se pääsee hommiin.

Sukutaulu

          i.  Rosy Blush
          rp 50%, 145 cm, m
          ERJ-II, YLA1
 ii.  Apple Blushing  rp 50%  iii.  Flushy Blush  xx
 iie.  Green Apple  nf
 ie.  Rose Hip  rp 50%  iei.  Bahiyya  ox
 iee.  Damask  nf
          e.  Inneka
          rp 62.5%, 139 cm, prn
          ERJ-I, YLA1, RPL-I
 ei.  Charmander   wB  eii.  Chandlerism
 eie.  Ginger Powder
 ee.  Isabella   rp  eei.  Izz-Al-Din   ox
 eee.  Shut Up
 rp 50% (ox x nf)

Sukuselvitys

Isä Rosy Blush on musta, 145 senttimetriä korkea saksalainen ratsuponiori. Tämä upea komistus on luonteeltaan hieman itsepäinen, mutta ahkera ja erinomainen estetykki kisakentillä. Rosy Blush saavutti kisaurallaan 54 ERJ-sijoitusta. Sittemmin se on palkittu laatuarvosteluista YLA1- ja ERJ-II-palkinnoilla, ja sillä on tähän mennessä kuusi jälkeläistä. Jälkikasvulleen Rosy Blush on periyttänyt ahkeruutta ja työnarkomaanin elkeitä sekä jonkin verran kaunista mustaa väriään.

Isänisä Apple Blushing on saksalainen ratsuponiori. Tämä 147 senttimetriä korkea rautiaankimo ori on menestynyt hyvin esteratsastuksessa 120 cm tasolla. Apple Blushing on hieman itsepäinen ja kovaluonteinen kaveri, ja on periyttänytkin haastavaa luonnettaan jonkin verran myös jälkeläisilleen. Nuorena sillä oli hengenlähtö lähellä vaativan luonteen vuoksi, mutta oikean ihmisen löydyttyä siitä kuoriutui oikea estetykki. Haastavan luonteen lisäksi se on periyttänyt persoonallista, mutta tehokasta hyppytekniikkaa. Apple Blushing on ollut aika suosittu ratsuponijalostuksessa negatiivisestä luonteestaan huolimatta, ja jälkeläissaldo sillä on jo liki 70. Tiettävästi yli neljäkymmentä jälkeläistä on kisannut aktiivisesti esteratsastuksessa.
Isänisänisä Flushy Blush on rautias, 159 senttimetriä korkea englantilainen täysiveriori, jolla on kisattu hyvällä menestyksellä esteratsastuksessa 140 cm tasolla. Tämä pienehkö ja ponimainen ori on kovin kuumaverinen luonteeltaan, mutta siitä huolimatta se on ollut kovin pidetty etenkin ratsuponijalostuksessa. Se on periyttänyt aika paljon kaunista, tulenpunaista väriään ja tietenkin myös hyvää hyppykapasiteettiaan, unohtamatta kuitenkaan kuumuvaa ja sähäkkää luonnettaan. Jälkeläissaldo silla on noin 50 kpl.
Isänisänemä Green Apple on mustankimo, 141 senttimetriä korkea newforestinponitamma, jolla on kisattu aktiivisesti esteillä 100 cm tasolla ja kouluratsastuksessa Helppoa B:tä. Tämä monitoimiponi on oikein hyväluonteinen ja hyvä suorittaja, joka on ollut erinomainen kisaratsu myös kokemattomampien ratsastajien kanssa. Green Applella on teetetty jo kolme hienoa varsaa, joista kaikki on nähty kisakentillä useampaan otteeseen.

Isänemä Rose Hip on musta saksalainen ratsuponitamma. Tämä tummahipiäinen, 145 senttimetriä korkea neitokainen on kisannut kohtalaisella menestyksellä esteillä 110 cm tasolla. Tamma on kovin herkkä tapaus, mutta siitä huolimatta se on rauhallinen ja mukava kaveri. Rose Hipin kisaura katkesi kaksitoistavuotiaana jännevamman vuoksi, josta johtuen se ei kestänyt enää aktiivista treenausta. Sittemmin se siirtyi siitostamman tehtäviin ja sillä on teetetty neljä varsaa, joista jokainen on päässyt kisakentille asti.
Isänemänisä Bahiyya on tummanpunarautias, 155 senttimetriä korkea arabialainen täysiveriori, joka on menestynyt hyvin rotunsa näyttelyissä ympäri Saksaa. Bahiyya on luonteeltaan oikea herrasmies, se on ystävällinen ja rauhallinen joka tilanteessa, eikä turhia oristele. Luonteensa ja näyttelymenestyksensä ansiosta se onkin ollut kovin suosittu jalostuksessa niin arabeilla kuin muillakin roduilla. Se on periyttänyt positiivisia piirteitään myös jälkeläisilleen, joita siltä löytyy noin 30 kappaletta.
Isänemänemä Damask on musta, 144 senttimetriä korkea newforestinponitamma, jolla on kisattu nuorena esteillä 100 cm tasolla. Hyvin alkanut kisaura jäi kuitenkin taakse stressiherkkyyden takia ja sittemmin se on toiminut pienessä ja rauhallisessa ratsastuskoulussa tuntiponina. Damask on aika säpäkkä ja vahvaluonteinen tamma, mutta ratsuna sopivan helppo ja varmajalkainen. Sillä on teetetty yksi varsa, joka jatkoi emänsä jalanjäljissä kisakentillä.

Emä Inneka on kaunis punaruunikko, 139 senttimetriä korkea ratsuponitamma, tallimme menestyksekkäin poni. Tämä hyväluonteinen, mutta aika herkkähipiäinen tamma hyppää hyvällä tyylillä ja sillä on kisattu hyvällä menestyksellä esteratsastuksessa 100 cm luokissa 60 sijoituksen verran. Lisäksi se on palkittu laatuarvosteluista palkinnoilla ERJ-I, YLA1 ja RPL-I. Innekalla on tällä hetkellä kuusi jälkeläistä. Tamma periyttää vahvasti sievää ulkonäköään ja näppärää hyppyään.

Emänisä Charmander on tummanpunaruunikonkimo, 139 senttimetriä korkea welsh B-ori. Tämä oriherra on kisannut kohtalaisella menestyksellä esteitä 100 cm tasolle asti, ja kenttää harrasteluokissa. Charmander on komea ja kestävä poni, jolla on suuri taistelutahto ja paljon rohkeutta. Sillä on kevyt ja ketterä hyppy ja nopeat liikkeet, eikä se pelkää mitään. Nykyään Charmander viettää eläkepäiviään jalostuorin hommissa, ja se on jo periyttänyt kymmenille varsoilleen hyvää kapasiteettia ja kilpailijaluonnetta.
Emänisänisä Chandlerism oli mustanruunikonkimo, 135 senttimetriä korkea welsh B-ori. Sillä kisattiin aktiivisesti esteillä 110 cm tasolla ja lisäksi kenttäratsastuksessa harrasteluokissa. Chandlerism oli luonteeltaan todella haastava, joten kisamenestys oli hyvin vaihtelevaa korkeasta kapasiteetista huolimatta. Se oli vahva ja itsepäinen ori, joka kuitenkin hyppäsi erinomaisella tyylillä. Lopulta ori jouduttiin kuitenkin lopettamaan 16-vuotiaana kisatapaturman vuoksi. Ennen lopetusta Chandlerism oli jalostuskäytössä muutaman kauden satunnaisesti ja jätti jälkeensä tiettävästi noin 20 varsaa, joista lähestulkoon jokainen on nähty kisakentillä.
Emänisänemä Ginger Powder oli rautias, 137 senttimetriä korkea welsh B-tamma, joka asui koko elämänsä ratsastuskoulussa tehden tuntiponin hommia. Tämä kuvankaunis tamma oli varsinainen enkeli luonteeltaan ja lisäksi se oli aika potentiaalinen etenkin estekentillä. Ginger Powder nappasikin oppilaiden kanssa useita voittoja ratsastuskoulujen mestaruuskisoista. Vanhuuden päivillään sillä tehtiin vielä kolme varsaa, kunnes se lopetettiin 22-vuotiaana jalkavaivojen vuoksi. Kaikki Ginger Powderin varsat ovat olleet hyviä suorittajahevosia, jotka ovat menestyneet kohtalaisen hyvin kisakentillä.

Isänemä Isabella on tummanpunaruunikko, 141 senttimetriä korkea ratsuponitamma. Sillä on kisattu esteitä 100 cm tasolle asti vaihtelevalla menestyksellä. Isabella on luonteeltaan aikamoinen sähikäinen ja herkkämielinen tamma, joten se vaatii myös ratsastajaltaan aika paljon taitoa. Isabellaa näkee edelleen jonkin verran kisakentillä, eikä ikä vielä paina. Sillä on teetetty kaksi varsaa nuorempana, joista molemmat ovat perineet osittain sekä emänsä luonteen, että hyvän kilpahevosen piirteet.
Isänemänisä Izz-Al-Din oli ruunikonkimo, 149 senttimetriä korkea arabialainen täysiveriori. Se palkittiin useasti näyttelyissä erityispalkinnoilla lähestulkoon täydellisen rakenteensa ansiosta. Ori kiersikin näyttelyissä ympäri Eurooppaa ja tuli suosituksi jalostusoriksi ympäri maailmaa. Se oli aikansa suosituin jalostukseen käytetty arabiori, ja periyttikin varsoilleen todella eleganttia ja jaloa ulkonäköä. Täydellisen ulkonäkönsä lisäksi Izz-Al-Din oli myös luonteeltaan hyvä ja helppo. Tämä upea ori nukkui ikiuneen 25-vuotiaana.
Isänemänemä Shut Up oli kaunis, tummanpunarautias, 143 senttimetriä korkea ratsuponitamma. Se oli tunnettu hyvästä hyppytyylistään ja vikkelyydestään. Nuorena tällä kipakkaluonteisella, mutta rehellisellä tammalla kisattin 120 cm tasolle asti esteillä hyvällä menestyksellä. 10-vuotiaana se kuitenkin siirtyi siitostamman hommiin jalkavaivojen vuoksi, ja tämä ammatti osoittautuikin tälle periyttäjätammalle oikein hyväksi. Shut Up kuitenkin lopetettiin pahan ähkyn vuoksi 17-vuotiaana. Sitä ennen se ehti tehdä viisi varsaa, joista jokaiselle se periytti varsin hyviä kykyjä estekentille.

Jälkeläiset

02.04.2014, rp-t. Fifth Chalchiuhticue (62.5%), i. Fifth Zip It
03.07.2014, rp-o. Chevi Fifth (78.125%), i. Derian Zezar
03.10.2014, rp-o. Bourbon Fifth (53.125%), i. Noel Boston

Kilpailut

20.12.2013, ERJ kutsu - 110 cm - 4/26
20.12.2013, ERJ kutsu - 100 cm - 1/30
21.12.2013, ERJ kutsu - 100 cm - 2/30
23.12.2013, ERJ kutsu - 110 cm - 2/40
23.12.2013, ERJ kutsu - 90 cm - 5/30
28.12.2013, ERJ kutsu - 110 cm - 6/50
29.12.2013, ERJ kutsu - 90 cm - 2/30
29.12.2013, ERJ kutsu - 100 cm - 3/50
29.12.2013, ERJ kutsu - 100 cm - 1/30
29.12.2013, ERJ kutsu - 100 cm - 7/50
30.12.2013, ERJ kutsu - 100 cm - 3/42
31.12.2013, ERJ kutsu - 100 cm - 1/50
31.12.2013, ERJ kutsu - 110 cm - 2/50
01.01.2014, ERJ kutsu - 100 cm - 5/50
01.01.2014, ERJ kutsu - 110 cm - 2/40
02.01.2014, ERJ kutsu - 100 cm - 3/30
03.01.2014, ERJ kutsu - 100 cm - 4/30
05.01.2014, ERJ kutsu - 100 cm - 2/30
05.01.2014, ERJ kutsu - 100 cm - 1/30
06.01.2014, ERJ kutsu - 100 cm - 2/30
07.01.2014, ERJ kutsu - 100 cm - 3/30
07.01.2014, ERJ kutsu - 110 cm - 4/69
08.01.2014, ERJ kutsu - 110 cm - 4/69
08.02.2014, ERJ kutsu - 110 cm - 2/40
09.01.2014, ERJ kutsu - 110 cm - 4/69
09.01.2014, ERJ kutsu - 100 cm - 9/100
10.01.2014, ERJ kutsu - 100 cm - 1/30

13.08.2014, NJ kutsu - ratsuponitammat - 2/11, irtoSERT
14.01.2014, ERJ kutsu - 110 cm - 4/21
17.01.2014, ERJ kutsu - 100 cm - 5/42
18.01.2014, ERJ kutsu - 90 cm - 2/40
16.02.2014, ERJ kutsu - 110 cm - 1/30
19.01.2014, ERJ kutsu - 100 cm - 1/13
19.01.2014, ERJ kutsu - 110 cm - 2/15
20.01.2014, ERJ kutsu - 100 cm - 4/40
23.01.2014, ERJ kutsu - 90 cm - 3/34
23.01.2014, ERJ kutsu - 100 cm - 5/32
25.01.2014, ERJ kutsu - 110 cm - 6/40
26.01.2014, ERJ kutsu - 110 cm - 1/30
26.01.2014, ERJ kutsu - 110 cm - 5/40
27.01.2014, ERJ kutsu - 110 cm - 6/40
29.01.2014, ERJ kutsu - 110 cm - 6/40
31.01.2014, ERJ kutsu - 110 cm - 5/40
31.01.2014, ERJ kutsu - 110 cm - 2/40
03.02.2014, ERJ kutsu - 110 cm - 5/30
04.02.2014, ERJ kutsu - 110 cm - 5/30
05.02.2014, ERJ kutsu - 110 cm - 4/30
05.02.2014, ERJ kutsu - 110 cm - 4/30
08.02.2014, ERJ kutsu - 100 cm - 5/46
09.02.2014, ERJ kutsu - 110 cm - 1/30
10.02.2014, ERJ kutsu - 110 cm - 3/30
21.02.2014, ERJ kutsu - 110 cm - 7/50
23.02.2014, ERJ kutsu - 110 cm - 5/50
08.03.2014, ERJ kutsu - 100 cm - 3/40


01.03.2014, VSN kutsu - ratsuponitammat - 3/12, RCH

Päiväkirja

28.12.2013, ensimmäiset viikot
Anky-varsa on koetellut hermojamme jo ensimmäisinä viikkoina. Se käyttäytyy kuin villihevonen; ei anna tarhassa kiinni vaan juoksee pukkilaukkaa karkuun. Kun sen lopulta saa kesytettyä tunnin juoksentelujen jälkeen, se alkaa purra ja jopa potkia. Olemme jo kovasti tuskailleet, että minkälainen poni tästä pienestä ilkimyksestä kasvaakaan. Lisäksi se on jo keksinyt, miten tarhan aidan ali voi ryömiä karkuun ja riimun suhteenkin se on varsinainen kahlekuningas, joka saa riimun kuin riimun pujotettua päästään tai tuhottua pieniin kappaleisiin. Nyt se on jo alkanut isotella jopa omalle emälleen näykkimällä ja uhittelemalla sille. Jo on ilkimys! Pian ryhdymme kovempiin toimiin jos tämä kersa ei ala käyttäytyä kunnon kansalaisen tavoin. Onneksi sillä on vielä aikaa parantaa tapansa, eihän se ole vielä kuukaudenkaan ikäinen. Uhmaikä on kyllä alkanut varsin ajoissa tämän varsan kohdalla.

08.01.2014, karkureissu
Pikkuinen Anky päätti järjestää minulle pienen yllätyksen kaksivuotissyntymäpäivänsä kunniaksi. Se oli viime aikoina alkanut kovasti kokeilemaan rajojaan vähän joka tilanteessa, ja tänään se oli sitten onnistunut luikertelemaan itsensä ulos tarhasta. Pieni ja ketterä tamma oli ilmeisesti ainakin jäljistä päätellen tullut aitojen alta ulos ja pörrännyt hetkisen tallin pihassa. Onneksi sitä ei ollut kiinnostanut mennä tutustumaan lähistöllä tarhaaviin oreihin, vaan ruoka oli kutsunut enemmän. Niinpä Anky oli tallustellut naapurin kaurapellolle evästämään. Ehkäpä noin puolen tunnin päästä karkaamisesta huomasin tapahtuneen ja lähdimme tallityöntekijöiden kanssa etsimään karkulaista. Nopeasti se löytyikin sieltä karkulaisten perinteisestä paikasta naapurin pellolta. Ankyä ei kuitenkaan kiinnostanut palata kotiin, vaan meidät huomattuaan se otti jalkoja alleen. Aina lähestyessämme se ravasi muutaman metrin kauemmas evästämään. Onneksi meitä oli paljon, eikä Anky enää hetken päästä tiennytkään ketä olisi pakoillut, kun levittäydyimme sen ympärille. Kaurasangon kutsu sai sen lopulta tulemaan luokseni ja saatiin pikkuinen karkulainen takaisin kotiin. Anky joutui pariksi tunniksi karsinaan, että saimme viriteltyä sen tarhaa siihen kuntoon ettei sieltä niin vain luikerrellakaan pois.

02.02.2014, koulutuuppailua
Tehtiin tänään Ankyn kanssa pitkän linjan kouluratsastustreenit. Aluksi tamma oli varsin nihkeä, kuten aina koulutreeneissä. Sitä estekentillä syttyvää paloa ei löydy sileällä, koska tuuppailut on selkeästi neitokaisen mielestä tylsäääää. No, tänään kuitenkin tuuppailtaisiin oikein olan takaa. Aloitettiin Ankyn kanssa reippaalla, letkeällä ravilla, jossa tehtiin suuria ympyröitä joka puolelle kenttää. Tammaa sai hoputtaa monesti, koska vauhti meinasi hyytyä ja meno muuttua laiskaksi. Ravailujen jälkeen otettiin reipasta laukkatyöskentelyä - josko tamma innostuisi hieman ja viitsisi kulkea kunnolla. Ja sehän toimi! Otettiin keskiympyrällä siirtymisiä, jotka saivat Ankyn hieman kuumumaan. Sen jälkeen oli hyvä treenailla ravissa avo- ja sulkutaivutuksia. Avot menivät ongelmitta Ankyn kanssa, mutta suluissa tuli pieniä ymmärrysongelmia ja muutama kiukkupukkikin siinä lensi. Ravitaivutteluiden jälkeen otettiin vielä laukassa vaihtoja kolmikaarisella kiemurauralla. Tässä vaiheessa Anky suorastaan jo kiehahti yli, alkoi puskea kättä vasten, eikä malttanut odottaa vaihtolupaa. No, ihan positiivista tämä kuitenkin oli, että tammaan sai kerrankin vähän energiaa myös koulutreeneihin. Lopeteltiin sitten laukanvaihtojuttujen jälkeen ja lähdettiin loppuverkkaamaan pienelle metsälenkille.

19.02.2014, maastoesteillä
Tänään suunnattiin Ankyn kanssa lähimetsään maastoesteradalle. Maastoesteillä Anky on ihan ässä, mutta ei kuitenkaan niin varmajalkainen ja varovainen, joten maastoestehyppelyt on jätetty vain pienempiin tikkuihin. Tehtiin alkuverryttely nurmikentällä ravissa ja laukassa, jonka jälkeen suunnattiin maastoesteradalle. Aluksi otettiin pienet, noin 50 senttimetrin kokoiset tukkiesteet pariin otteeseen. Anky oli hieman normaalia herkemmällä tuulella ja meinasi vähän kiukutella, kun ei saanut lähestyä estettä vinossa eikä ristilaukassa. Se protestoi heittämällä takapäätä pari kertaa ilmaan, mutta malttoi jo samantien jatkaa ihan nätisti. Tukkien jälkeen tultiin kolmen esteen risuestesarjalle, jolla oli korkeutta 40 - 50 - 70 senttimetriä. Ankyponi hyppäsi oikein näppärästi yli, vaikka jostain syystä hieman kyttäilikin, josko risukossa vaanii sapelihammastiikeri. Pienestä rohkaisusta se kuitenkin hyppäsi oikein reippaasti. Sen jälkeen tultiin - ah, niin ihanalle - vesiesteelle. Nähdessään veden Ankyn vauhti hidastui nopeasti, korvat kääntyilivät kaikkiin mahdollisiin ilmansuuntiin ja pian oltiinkin jo pysähdyksissä. Tamma koetti kaikin tavoin kertoa, ettei hän tahdo jännittävään ja kylmään veteen. Saadessani sen kuitenkin kastamaan kavionsa, se intaantui aivan täysin ja seuraavat viisi minuuttia se kauhoi vettä vuorotellen molemmilla etujaloillaan. Kun vesi ei lopulta sitten ollutkaan niin jännittävää, otettiin se pariin otteeseen läpi, ja hienostihan se sujui. Veden jälkeen tultiin takaisin nurmikentälle, jonka reunasta maastoesterata kulkee. Siellä otettiin vielä kahden tukin 60-70 cm sarja ja lopuksi treenailtiin porrasesteellä, johon olikin hyvä lopettaa. Kaikenkaikkiaan treeni oli oikein onnistunut ja Ankykin vaikutti varsin tyytyväiseltä, kun ravailtiin kotia kohti.

30.04.2014, irtojuoksutusta
Harjasin Ankyn nopein vedoin tallin käytävällä. Se kuopi maata kaviollaan ja viskoi häntäänsä levottomana. Puhdistin tamman kaviot ja laitoin sille tuhdit maastoestesuojat jalkoihin. Otin sen narun päähän ja vein sen maneesiin. Kiskottuani oven kiinni, villikko alkoi hyppiä takajaloilleen intoa puhkuen. Kiskaisin narusta napakasti ja komensin innokasta tammaa käyttäytymään. Kävelytin sitä maneesissa viitisentoista minuuttia, kunnes päästin sen irti. Siitä paikasta se ponkaisi täyteen laukkaan hypellen ja pukitellen. Se pörisi itsekseen ja vedettyään maneesin pariin otteeseen ympäri pukkilaukassa, näytti se minulle lennokkaan liitoravinsa kaula kaarella. Minun ei tarvinnut lainkaan käskeä Ankya, se tiesi jutun jujun ja otti ilon irti päästellessään vapaana koko maneesia ympäri. Juostuaan tukka putkella noin kaksikymmentä minuuttia, alkoi se rauhoittua ja ravailla rauhassa venyttäen itseään. Pyysin lopulta tamman luokseni maneesin keskelle ja kävimme vielä lähimetsässä parinkymmenen minuutin kävelylenkillä.

Valmennukset

Estevalmennus, valmentaja: Sanna E.
Katselin kentän laitamilta ratsukon työskentelyä. Anky kulki reippaasti eteenpäin ja huomasin sen reagoivan erittäin herkästi dumin ratsastukseen. Korjasin myös dumin istuntaa, joka kallistui aina kaarteissa sisäuralle: muutaman huomautuksen jälkeen ratsastaja alkoi korjaamaan istuntaansa myös omatoimisesti. Olin koonnut kentälle viiden esteen radan, joka sisälsi kolme pystysestettä ja kaksi okseria. Pyysin ratsukkoa aloittamaan hyppäämällä muutamaa yksittäistä linjaa, jotta saisin pientä vihjettä mahdollisista ongelmista ja hypyistä ylipäätään. Anky sai mahdottoman virtapiikin ja luulin sen räjähtävän käsiin, mutta dumi ratsasti tyynenrauhallisesti ja kevyin ottein esteelle – ja tamma pysyi täysin hallinnassa. Tamma haki selvästi hyvää lähestymistä laukan nopeutta säätelemällä, ja hyppy onnistui upeasti. Muutaman linjan jälkeen ratsukko sai kokeilla ratakokonaisuutta, joka sujui odotusten mukaisesti. Keskityimme laukan hallintaan ja esteistuntaan. Muutaman hyppykerran jälkeen nostimme rataa Ankyn omalle tasolle, metriin ja kymmeneen senttiin. Pyysin dumia kiinnittämään seuraavalla kerralla enemmän huomiota istuntaansa. Hienoa työskentelyä!

Estevalmennus, valmentaja: Lissu T.
Dumin ja Ankyn verryttelyt olivat reippaat ja sujuvat, Anky toimi kuin ajatus ja pelasi loistavasti yhteen ratsastajansa kanssa. Verryttelyristikot ja -pystyt sekä pikku innari sujuivat rutiinilla, kuten kokeneilta hyppääjiltä sopi odottaa. Ponitammalle oli haettu saman tien hyvä, ratatahtinen ja -vauhtinen laukka, jota oli tarvittaessa helppo säädellä. Anky työskenteli hyvin takaosallaan ja selällään, dumi myötäsi riittävästi esteen päällä eikä paketti levinnyt missään vaiheessa. Haparointia ei ollut, olivat lähestymiset pitkiä tai lyhyitä, suoria tai vinoja.
    Hyvien verryttelyjen jälken siirryttiin pituusesteiden - pari okseria, trippeli ja sianselkä - pariin. Esteet hypättäisiin ensin yksittäisinä, sitten parin esteen tehtävinä ja lopulta kaikki neljä putkeen. Tänään hiottiin enemmän tekniikkaa hyppykorkeuden ohella, ratatreeni sai jäädä toiseen kertaan. Okserit ja trippeli sujuivat moitteetta, sianselälle hyppy lähti harmillisesti liian kaukaa ja Anky pudotti ylimmän puomin. Toisella hyppykerralla dumi teki hivenen pidemmän tien ja ratsasti poninsa esteen reippaammassa laukassa. Ponnistuspaikka osui kohdilleen ja Anky teki hyvän, pyöreän hypyn puomeja hipomatta.
    Yksittäisten hyppyjen jälkeen ratsukko sai tehtäväkseen linjan okserilta trippelille ja okserilta sianselälle. Lähestymiset olivat pitkiä, joten ratsukko sai valita edetäkö peruslaukalla vai kuroako väliä kiinni muutamalla reippaammalla laukka-askeleella. Metrin esteillä dumi pidensi tammansa laukkaa, 110cm korkeudessa ratsukko eteni peruslaukassa. Tamman hyppytekniikka oli hyvä ja hypyt varmoja, ei moitittavaa. dumin istunta on tasaisen, samaten apujen käyttö, nainen myötää esteellä tarpeeksi antaen ratsulleen tilaa. Linjojen jälkeen ratsukko hyppäsi kaikki esteet kerralla, ensin okserin ja sianselän, sitten toisen okserin ja trippelin. Eteneminen oli tasaisen varmaa, kuten aikaisemminkin, ei moitittavaa. Hyvä ratsastaja ja lahjakas poni, joka on selvästi tehnyt treeniä tulosten eteen. 110cm hyppyjen jälkeen ratsukko teki vielä muutaman pikkuhypyn verryttelyesteillä ennen itsenäisiä loppuverkkoja, minä jäin keräämään esteitä pois.

Estevalmennus, omistajan kirjoittama
Käytiin tänään Ankyn kanssa valmennuksessa naapuritallilla. Ohjelmassa oli tiukan radan ratsastusta, ja sehän sopisi meille paremmin kuin hyvin! Alkuverryttelyksi otettiin laukassa ensin pari ristikkoa, ja sitten kahden esteen sarjaa korkeudella 50-70 cm. Anky oli liekeissä! Se kuunteli tarkkaavaisesti apujani ja kulki koko ajan korvat hörössä positiivisin mielin. Kun esteet nousivat, se hyppäsi joka kerta paremmin ja paremmin. Aloittaessamme rataharjoituksen se kuitenkin kuumui hieman ja lopulta veti herneet nenään, kun ei saanutkaan rynniä esteille miten tahtoi. Sen jälkeen hypättiin hetken aikaa kiukkupukkien saattelemana ja neiti herkkähermo vain kiukutteli koko ajan. Valmentaja nauroi sille kovasti, ja neuvoi meitä pitämään pienen kävelytauon, josko Anky sillä aikaa saisi tasattua hermonsa. Löydettiinkin sitten se yhteinen sävel taas, ja lopputunnista tehtävä rataharjoitus korkeudella 100 cm sujui ehkä paremmin kuin koskaan ennen. Rata sisälsi tiukkoja teitä höystettynä mitä ihmeellisimmillä erikoisesteillä, mutta sepäs ei meidän pikkuista tykkiponia hetkauttanut lainkaan! Anky oli ihan super ja saatiin roppakaupalla kehuja valmentajalta.

Estevalmennus, valmentaja: mibula
Valmennus alkoi hyvin reippaissa merkeissä ja ihastelinkin pienen tamman energiaa ja tapaa kuunnella ja toteuttaa ratsastajan toiveita. Dumi antoi apuja todella hennosti ja pehmeästi ja tiesi tarkkaan, missä apujen kanssa menee raja. Kehotin ratsukkoa siirtymään raviin ja ravailemaan ensin koko kenttää ympäri tehden paljon voltteja ja pysähtymisiä. Tamma oli koko ajan hyvin kuulolla ja pysähtymiset olivat pehmeitä ja tarkkoja. Seuraavaksi nostettiinkin laukka, jonka aikana tehtiin muutamia puomiharjoituksia isolla pääty-ympyrällä. Tamma sai jo pelkistä puomeista lisävirtaa, mutta pysyi silti hyvin hallinnassa hentojen pidätteiden ansiosta.
    Puomien jälkeen olikin aika siirtyä itse esteille. Olin rakentanut kentälle neljä estettä, joita olisi tarkoitus mennä erilaisissa osissa. Harjoitus sisältäisi siis paljon laukanvaihtoja ja erilaisia ratsastusteitä. Esteet ylittyivät hyvinkin ripeällä tahdilla, joka ei kuitenkaan häirinnyt keskittymistä millään tavalla ja tamma pysyi koko ajan hyvin kuulolla. Laukat vaihtuivat melkein kuin itsestään ja ratsastusteihin jaksettiin keskittyä vauhdista huolimatta. Hyvä te!

Estevalmennus, valmentaja: mibula
Päivä alkoi hyvinkin sateisena, joten suunnattin ratsukon kanssa maneesia kohti, jossa odottaisi pieni esterata. Alkuverryttelyt aloitettiin erilaisilla siirtymisillä ja volteilla. Tamma oli hyvikin reipas ja jaksoi positiivisella asenteellaan kuunnella kaikki ratsastajansa antamat avut. Käynti oli hyvin reipasta ja eteenpäinpyrkivää ja ravi jatkui samaan malliin. Tamma totteli hienosti pidätteitä ja pysähdykset ja siirtymiset olivat tarkkoja ja täsmällisiä. Kehotin ratsukkoa nostamaan laukan ja laukkailemaan hetken omaan tahtiin.
    Laukkatyöskentelyn jälkeen kehotinkin ratsukkoa jatkamaan suoraan ensimmäiselle verkkaesteelle. Olin pystyttänyt maneesiin viiden esteen radan, jota jatkettiinkin heti verkkaesteen jälkeen. Tammalla oli todella paljon energiaa esteistä, mutta se jaksoi silti kuunnella pidätteitä ja keskittyä ratsastajan antamiin apuihin. Este esteen jälkeen ylittyi hyvinkin lennokkaasti ja tasaisesti, vaikka muutama lähestyminen olikin hieman oiottu. Viimeisen esteen jälkeen kehotin rasukkoa ravailemaan vielä hieman loppuun.

Estevalmennus, omistajan kirjoittama
Tänään oli tärkeä päivä, kun osallistuimme Ankyn kanssa saksalaisen huippuvalmentaja Jacqueline Boen estevalmennukseen. Vieraalla tallilla Anky oli hieman pörhäkkänä, eikä alkuverryttelyissä olisi malttanut keskittyä. Verryttelyesteillä se roiski aivan miten sattuu esteille, hyppäsi ihan liian kaukaa tai tuli niin lähelle, että veti kaikki puomit mukanaan. Suurten tahtojen taistojen jälkeen sain vihdoin kontaktin tammaan ja päästiin oikeasti aloittamaan työnteko kun se vihdoin viitsi keskittyä. Jacqueline rakensi meille teknisesti haastavan, lyhyen radan, joka vaati niin ponilta kuin ratsastajaltakin nopeita päätöksiä ja hyvää reaktiokykyä. Rata sisälsi niin lyhyitä ja haastavia teitä kuin myös turhauttavan pitkiä, keskittymiskyvyn syöviä lähestymisiä. Anky kuitenkin oli aivan tulessa esteradalla, se reagoi jokaiseen käskyyni salamannopeasti ja loikki aropupun lailla koko radan läpi todella esimerkillisesti useampaankin otteeseen. Jacqueline oli varsin häkeltynyt Ankyn upeista suorituksista, eikä oikein osannut antaa meille muita kotiläksyjä kuin alkuverryttelyn parantamisen.

Estevalmennus, valmentaja: Lissu T.
Ratsukko oli verrytellyt valmiiksi pikku innarilla ja muutamilla pystyesteillä, joten pääsimme saman tien aloittamaan. Päivän treeninä olivat sarjaesteet, ja molemmissa sarjoissa (pysty – pysty ja pysty – okseri) oli vain yhden laukka-askeleen väli. dumi ja Anky aloittivat 80cm esteistä, joista edettiin porrastetusti 110cm asti. Reipas tamma vastasi hyvin ratsastajansa apuihin, laukka pyöri, esteet ylitettiin varmoin, tasapainoisin hypyin. Lähestymiset olivat riittävän pitkät ja suorat, dumin ratsastus siistiä, nainen myötäsi antaen ponilleen tilaa hyppyihin. Sarjat eivät tuottaneet ratsukolle ongelmia missään korkeudessa, Ankyn peruslaukkaa ei tarvinnut säädellä mihinkään suuntaan ja meno oli sujuvaa. Tamma teki hyviä hyppyjä toisensa jälkeen, teistä kyllä huomaa, että takana on pitkä ja menestyksekäs kilpaura!

Estevalmennus, valmentaja: narri
Tämänkertaisessa valmennuksessani pidin dumille ja Ankylle ratatreenin. Rakensin kahdeksan esteen radan metrin korkeudella sarjoineen ja käännöksineen. Verryttelyn kehotin tekemään samaan tyyliin kuin kisoihin. Herkkähipiäisenä ponina Anky protestoi aika ajoin dumin muistuttaessa sille joistain asioista hieman voimakkaammin. Tamma kuitenkin eteni reippaasti ja hyvin ja hyppäsi tarkasti sekä notkeasti. Muutaman verryttelyhypyn jälkeen päästin ratsukon hyppäämään rataa, joka oli melko peruskauraa metrin tasolla. Anky liikkui radalla eteenpäin ja kääntyi todella terävästi, itse asiassa niin terävästi, että kertaalleen dumi lensi selästä kun ei ehtinyt mukaan. Koska mitään vahinkoa ei sattunut punttasin dumin takaisin Ankyn selkään ja ratsukko aloitti alusta. Ratsastaja pysyi tällä kertaa paremmin selässä ja rata sujui hyvin, joten päästin ratsukon loppuverryttelemään.

Webdesign © Milja     Kuvien © Tilli 2013     Tekstien © Tallin omaisuutta
VIRTUAALIHEVONEN - A SIM GAME HORSE